lauantai 8. tammikuuta 2011

Poimintoja hevostalli.netistä

Hevostalli.net on keskustelupalstana hyvin.. tunnettu, mutta myös toisinaan lytätty. Sinne kuitenkin kokoontuu valtavasti hevosalan ihmisiä ja harrastajia sekä sivustaseuraajia, ja mielipiteitä riittää. Tämän blogin johdosta siellä on kirjoitettu tietääkseni miltei puoli tuhatta kommenttia hevosopistosta (ja aiheesta eksyen toisinaan myös hevosalalla yleisesti jaksamisesta, työaikalaeista jne).
Lainaan tähän muutamia kiinnostavia pätkiä. Ennen tätä en ole siellä liiemmin käynyt lukemassa mielipiteitä, enkä niihin nytkään halua kommentoida. Päädyn muuten pyöritykseen, joka ei lopu. Mutta tälläisiä tuntoja hevostallinettiläiset ovat aiheesta ja sen ympäriltä esittäneet;



Päivämäärä: 25.12.10 23:52:57
Korvista ja nenästä pursuu kaikki tämä kaikki tieto, jota olen saanut haalittua viimeisen tunnin aikana.
Niin paljon pahaa, niin paljon vääryyttä. Ihan liikaa. Eikö tän pitäis alkaa raksuttaa jo munki päässä? Mutta ei! Mulla on todennäkösesti päässä vikaa ja nää tarinat kyllä koskettaa mua, ja uskon kaiken täysin, mutta mun halu lähteä Ypäjälle opiskelemaan ei laannu. Ei tippaakaan!
Oon siis 15-vuotias (teidän päässänne yksi heppahullu teini lisää) ja olen halunnu Ypäjälle viidennestä luokasta asti. Oon erittäin realistinen, myös Ypäjää ajatellessani. Tiedän ihan kaiken koko paikasta ja sen toiminnasta (hyvä ystäväkin siellä), sillä viimesen vuoden oon käyttänyt kokonaan Ypäjään.
Musta tuntuu että mun sydän on jo Opistolla ja ruumis vaan tekee kaikkensa päästäkseen sinne myös.
Mulla on paljon työkokemusta tältä alalta 12-vuotiaasta asti, kun putsasin 20 karsinaa parissa tunnissa, niska limassa, plus muut aamutalliin kuuluvat työt. Pimeetä työtä tietysti. En tykänny siitä, mutta tein silti. Tallin omistaja oli jotain ihan järkyttävää ja muutenkin IHAN liian raskasta sen ikäiselle, pahinta oli kuitenkin henkiset paineet. Mutta mä tein sen, vaikka pelotti. Mä vaan ajatteli, että tällästä se on tällä alalla ja tavallaan sitten jotenkin hullulla tavalla tykkäsin siitä.
Nytkun vasta isompana tajusin, mitä silloin jaksoin, musta tuntuu, että mulla ei erittäin sosiaalisena, rauhallisena, motivoituneena ja "kokeneena" (ikääni nähden) persoonana tuu olemaan mitään hätää Ypäjällä. Se on mun suurin unelma, mutta jaksanko mä!? JOS se musta riippuu niin kyllä. Elämä on täynnä valintoja ja riskejä on otettava. Viimesen vuoden suurin pelko on, jos en pääsekkään sisään...
Te vaan ajattelette, että "noin minäkin ajattelin silloin" ja "katotaanko uudestaan vuoden päästä", en kiistä, en kiellä. En tiedä! Varma on se, että kokeilemaan lähden, vaikka taivas putoais.


Päivämäärä: 26.12.10 15:20:55
Elämä on: ajattelin juuri samalla lailla opistosta. Hain sinne 3 - vuotta ja pääsin viimein ROK:lle. Unelmat karisivat heti epärehelliseen arviointiin, perseen nuolioiden menestykseen ja hevosten massakäyttöön. Itkin viimeiset 3kk jokapäivä ja rukoilin, että pääsen pois sieltä tervejärkisenä ja pääsinkin. Ypäjä jätti sydämeeni suuren loven, se tappoi rakkauteni hevosiin ja uskon hevosihmisiin. Nyt pidän yhtä hevosta mahdollisimman kaukana hälinästä ja kilpailuhenkisestä maailmasta ja kauhulla muistelen sitä 2,5 vuotta, mikä oli kuin vankilassa olisin ollut.


Päivämäärä: 28.12.10 21:14:26
Itse opiskelen täällä tällä hetkellä. Onhan näissä topickeissa paljon totuutta, ja olen pahoillani teidän kokemuksistanne. Itsekin olen kokenuy samantapaista ja pahuutta. Ongelmia kämpässä ja sen ulkopuolella. MUTTA, kaiken ratkaisee oma asenne. Jos ottaa muiden teinien kiukkuilut liikaa itseensä, voi käydä juuri kuten osalle teistä: hevosinnostus lopahtaa ja jää vain traumoja ja inhoa. Toisaalta, jos ajattelee että antaa toisten riehua, eikä ota siitä niin itseensä, selviää kyllä. Eikä se nyt niin kamalaa ole, ei siihen pelleilyyn vain tarvitse lähteä mukaan.

Jättää ne kiukkuilijat ja muut omaan arvoonsa ja tekee sitä ilosta ja halusta. Tämä siis rohkaisuna kaikille, aina ei mene nallekarkit tasan, mutta tarvitseeko mennäkään? Onhan se ikävää ja näin, mutta kannattaa myös tarkkailla omaa käyttäytymistään ja suhtautumista kanssaopiskelijoihin. Samalla asiallahan kaikki siellä kuitenkin ovat :)

Päivämäärä: 28.12.10 21:21:15
Kaikille jotka valittava ypäjästä: Tälläistä tämä hevosala on! Luulitteko että hevosenhoitaja vain rapsuttelee ja harjaa hevosia? Koittakaa nyt ymmärtää, ettei laiskat ihmiset sovellu tälle alalle! Kävin ypäjää sen 3 vuotta, ja oli ihanaa aikaa. En tajua miksi valitatte opistosta. Vai oletteko vain niin hemmetin laiskoja ja itsekeskeisiä?


Päivämäärä: 28.12.10 22:51:37
Kyllä täällä Ruukin Maaseutuopistolla ollaan pyhät (joulu, juhannus, uusivuosi yms.) tallivuorossa jos vuoro sattuu kohalle.
Just itsekkin olin Joulun tallissa :)


Päivämäärä: 22.12.10 01:56:55
Harjussa opiskelin ja eivät kuuluneet pyhät meidän harjoitteluihin, vaan olivat vapaita. Jos sitten koululle halusi jäädä esim. jouluksi töihin, niin siitä maksettiin palkkaa. Eli laitettiin nimi listaan ja ekat ilmoittautuneet pääsivät töihin.

Päivämäärä: 29.12.10 14:28:05
No jo on murrosikäisillä taas kerran elämä hankalaa. Kyllä se siitä helpottaa kun ikää ja viisautta karttuu ;)

Sitäpaitsi jos on raskasta ja väsyttää niin kannattaisikohan mennä nukkumaan vähän aikaisemmin vrt.kirjoitusten kellonajat?


Päivämäärä: 3.1.11 00:20:24
Viimeisin päivitys blogissa oli jo kenties teinien mielenmuutosta asiasta? Mielialat heittelee nuorena niin kovasti..


Päivämäärä: 3.1.11 00:31:57
Mitä marinaa!Itse en enään ikinä ota ainuttakaan työharjoittelijaa nurkkiin loisimaan.Ei paljon vetelämpää ja saamattomampaa porukkaa voi olla olemassakaan.Mistään ei oteta vastuuta, kun se ei ole omasta pussista pois, kaikki jätetään tekemättä jos et vieresä vahdi ja määrää, pahinta oli se että jätettiin hevosset janoon, kun ei jaksettu hakata jäitä ulkoastioista ja kantaa uutta vettä tilalle.Hevostenhoito on rankkaa, paskaista ja yksinäistä työtä, ei siellä ole seuraneitejä kuten koulussa eikä kukaan tule tekemään sun töitäs jos et ite viitsi.En ainakaan minä rekrytoi itelleni työntekijää tälläisistä luusereista, kuivikettakin menee tupla määrä, kun saan tyhjentää ne kusessa lilluvat karsinat joka toinen pv kun tää neito ei ota kusia pois ja vie lapiollisen turvetta jolla peittää märät ja munkit.Huh!Jos jotain yrität opastaa katellaan vetelänä minuutti ja kävellään veks.-25 asteen pakkasessa ollaan pikkufarkuissa ja rutistaan että on kylmä jne jne, ja sitte tullaan tänne nettiin ja aletaan poraamaan kun koulussa on tyhmää ja mielenterveys järkkyy.Ah nämä tulevaisuuden toivot!
Kaikenhuippuna on näiden äidit, mammat ilmottaa miten pitää pilttiä kohdella ja jos piltti on sairaana niin siitäkään ei saa vaatia lääkärintodistusta saatika ilmottaa kouluun ettei piltiltä jää jotkut tuet saamatta.Hienoo tulevaisuutta vaan teille, ehkä joku siisti sisätyö vaikkapa puhelinvaihteenhoitajan paikka olis parempi, sais istua ja painella nappeja.

1 kommentti:

  1. Päivääkään en kadu, sillä olen täällä oloni aikana oppinut mielettömästi ja vaikka huonoja päiviä on ollut paljon, niin ne eivät ole lannistaneet. Se on se motivaatio ja oma pää jolla täällä pärjää. Ei se työelämä sen herkullisempaa ole, kun YKSIN hoidat sen 20-25 päätä, mikä opistolla jaetaan 2-6 henkilölle.
    Työssäoppiminen oli itselleni loistava kokemus, ulkomailla työnteko oli ehkä eräällä tavalla rennompaa, mutta päivät olivat työntäyteisempiä ja pidempiä.
    Opistolla on PALJON kehitettävää, mutta en koe tätä huonoksi paikaksi.
    Nykyisin osa peruskoulusta tulevista ovat ehkä tottuneet saamaan asiat helpommalla, opettajia kohtaan kunniotus on kadonnut ja se oma napa on niin rakas <3 "Ja kun mulla on oma/t hepat mukana niin en ehi: kouluhommia, tekemään tarhanvaihtoa, hoitamaan sairasta hevosta..."

    VastaaPoista

Rohkeasti palautetta kehiin!

Voiko tämä blogi edistää asioita?

Oletko tyytyväinen hevosopiston oppilashuoltoon?

Oletko..